TAVOITTEENA TUPLATUOTTO HEHTAARILTA
Vuoroviljelyyn perustuva metsänkasvatusmenetelmä yhdistää tehokkaan metsänviljelyn jatkuvapeitteisyyteen. Menetelmän kehittäjä, keksijä Timo Tikkanen Porvoosta uskoo sen olevan varteenotettava vaihtoehto perinteisille viljelymenetelmille.
Vuoroviljelyyn perustuvan metsänuudistamisen tuo ensimmäisenä markkinoille orimattilalainen NewForest Oy.
Timo Tikkaselle keksiminen on kyseenalaistamista. Kun Tikkanen pohti perinteistämetsänuudistamisen mallia ja sen vaatimaa työmäärää, nousi esiin kysymys: voisikotämänkin tehdä jotenkin toisin?
Syntyi ajatus vuoroviljelyyn perustuvasta menetelmästä, jossa keskitytään arvopuiden kasvattamiseen ja samalla lisätään metsän monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.
MUOKKAUS ON METSÄNUUDISTAMISEN PERUSTA
Vuoroviljelyssä metsänuudistaminen perustuu pohjois-eteläsuuntaisesti yhdeksän metrin välein istutettaviin kuusiriveihin sekä niiden väliin jäävien alueiden koneelliseen kylvöön.
Kuuset istutetaan kahteen vierekkäiseen riviin 1,20–1,50 metrin välein. Hehtaarille istutettavien taimien määrä on näin käytännössä sama kuin perinteisessä metsänuudistamisessa, noin 1 800 kappaletta. ”Istutusetäisyys kahdelle riville maksimoi puiden lukumääränhehtaarille ilman että ne haittaavat toistensa kasvua”, kertoo Tikkanen. ”Lisäksi kuusirivistöillä on toisiaan tukeva vaikutus esimerkiksi myrskyjä ja lumituhoja vastaan”.
Jotta ajatus saadaan toteutettua käytännössä, tarvitaan ammattitaitoinen koneenkuljettaja sekä tarkoitusta varten kehitetyt työvälineet. Juha Sirkkala jatkaa yli 60 vuotta toiminutta maansiirtoalan perheyritystä, joka toimii pääasiassa Uudellamaalla ja Hämeessä. Idea paineilmakäyttöisestä kylvölaitteesta, SeedGunista, kypsyi jo 90-luvulla Sirkkalan tehtyä vuosia erilaisia maanmuokkaustöitä.
”SeedGunilla voidaan kylvää kaikkia kotimaisia puulajeja. Sen etuja ovat lisäksi siementen hellävarainen käsittely ja tarkka säädettävyys”,kertoo Sirkkala.
Kylvölaitteeseen liitetyn paikkatietojärjestelmän avulla jopa yksittäisistä muokkaus- ja kylvökohdista voidaan tallentaa sijaintitieto. Tämä mahdollistaa mm. kuusirivien sekä istutus- ja kylvökohtien tarkan sijoittamisen.
PÄÄTEHAKKUITA 30 VUODEN VÄLEIN ILMAN LAAJOJA HAKKUUAUKEITA
Vuoroviljelyssä taimirivien väliin jäävää aluetta kasvatetaan sekapuustona kuusten rinnalla noin 15 vuotta, minkä jälkeen se korjataan ensimmäisen kerran energiapuuksi. Tämä toistetaan seuraavien 15 vuoden kuluttua. Toisen energiapuun korjuun jälkeen välialueet muokataan ja istutetaan kuuselle samalla periaatteella kuin perustamisvaiheessa.
Tikkasen ja Sirkkalan mukaan selkeät kaistat helpottavat metsänhoitoa, tehostavat konetyötä jaalentavat näin kustannuksia.
Menetelmän kenties kiinnostavin vaihe koittaa, kun kahta kuusi-ikäpolvea on kasvatettu rinnakkain siihen asti, että ensimmäisenä istutetut kuuset ovat noin 60-vuotiaita. Tässä vaiheessa ne ovat saavuttaneet tarvittavan järeyden ja nämä kaistat uudistetaan.
Samaan kohtaan istutetaan uudet kuusentaimet jälleen kahteen riviin. Kylvetty tai luontaisesti syntynyt sekapuusto täydentää välit ja lisää monimuotoisuutta. Tästä eteenpäin samavoidaan toistaa aina 30 vuoden välein.
Ensimmäisen 90 vuoden kiertoajalla voidaan siis tehdä yhden sijasta kaksi uudistushakkuuta. Lisäksi kannattavuus paranee sitä mukaa, mitä enemmän aikaa kuluu ja hakkuiden väli lyhenee.
PYSYY VIHREÄNÄ KOKO AJAN
Vuoroviljelyssä metsä säilyy alun jälkeen jatkuvasti peitteisenä ja kasvava puusto sitoo ilman hiilidioksidia. Alkua lukuun ottamatta maanmuokkauksessa paljastetaan kivennäismaata huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä metsänviljelyssä, mikä vähentää alueelta tulevaa humus- ja ravinnehuuhtoumaa.
Vuoroviljely parantaa myös maaperää sitomalla siihen typpeä (leppä), ja lehtipuusto estää maasta juuristoon siirtyvien lahottajasienten kasvua. Terveempi maaperä ja terveempi puusto.
Lisätiedot
Juha Sirkkala
0500 493 503
juha.sirkkala@newforest.fi
Timo Tikkanen
0400 419 083
timo.tikkanen@tiksa.fi